Loukuskylän historia ja nykyaika
Perimätiedon mukaan eri puolilla Taivalkosken pitäjää on paikkoja, joihin liittyy muistoja lappalaisten asumuksista. Selvästi saamelaisperäisenä nimenä pidetään myös Loukusanjärveä, joka lapinkielellä tarkoittaa lowkus 'pieni loukko'.
Kylän asuttamishistoria
Loukuskylän asuttamishistorian mukaan kylässä olivat seuraavat tilat: Virkkunen, Säkkilä, Loukusa, Kortetjärvi, Kylmäluoma, Uusitalo (Latvalehto), Matalainen (Matalampi), Kariniemi, Männikkö ja Puiroa.
Kylän ensimmäinen asukas Olli Virkku (Virkkunen) mainitaan vuodelta 1610 Virkkusesta, mutta tiedon mukaan tilaa olisi asuttu jo 1500-luvulla.
Loukusjärven eteläpuolelle saapuivat 1680-luvulla Pekka Pekanpoika Väätäjä vaimonsa kanssa, he perustivat Loukusan uudistilan, - itseelliseksi tila muuttui 1854. Heidän myötään rannan asutus alkoi kasvamaan vauhdilla. Loukusan kantatilalle saapui uusi suku Sirniöstä Jaakko Jaakonpoika Sirniö (Yliloukusa, myöhemmin Loukusa), josta polveutuvat nykyiset Loukuskylän useat taloudet.
Säkkilän tila perustettiin 1700-luvun lopulla. Tilan perustajana pidetään Paavo Antinpoika Säkkistä ja hänen vaimoaan.
Kortetjärven tila perustettiin 1760. Tilan ensimmäisinä asukkaina pidetään Pekka Tuomaanpoika Mannista ja hänen vaimoaan.
Kylmäluoman tilan ensimmäisinä asukkaina 1700-luvun lopulla olivat Simon Pernu ja hänen vaimonsa.
Uusitalon asukkaina vuodesta 1799 alkaen olivat Matts Luuckonen ja hänen vaimonsa, mutta vuodesta 1805 alkaen asukkaiksi mainitaan Jaakob Josefinpoika ja hänen vaimonsa.
Matalammin sotilastorpan perustaja oli sotilas, renki Erik Johan Wahlman, mutta tilan omistaja vaihtui 1868.
Kariniemen tila perustettiin 1790.
Männikön tila perustettiin noin 1790, perustajana mainitaan Antti Heikinpoika Backman. Puiroan tila on oletettavasti rakennettu 1870.
Elinkeinot ja alueen kehittyminen eri aikoina
"Sottain jäläkeen" Taivalkosken jälleenrakennus saatiin muutamassa vuodessa päätökseen. Loukuskylän elämä oli vilkasta 1950-1960 -luvuilla metsäsavottojen vuoksi. Kylän pääasiallinen elinkeino oli maatalous ja sen rinnalla metsätalous. Lähes joka talossa pidettiin lehmiä, joita naiset hoitivat ja miehet kulkivat viikot savottakämpillä metsätöissä.
Loukusassa otettiin ensimmäinen kansakoulu käyttöön 1927 ja 1930-luvun lopulla Virkkuseen (lähde: Taivalkoski, Jouko Vahtola). Koulua käytiin aluksi kiertokouluna ja myöhemmin koulurakennuksena oli Loukusassa Paavolan pihapiirin vanha rakennus. 1950-luvun puoliväliin mennessä rakennettiin Loukusaan uusi koulurakennus, joka oli toiminnassa vuoteen 1998 asti. Virkkuseen rakennettiin myös uusi koulu, joka lakkautettiin hieman aikaisemmin kuin Loukusan koulu.
Loukusassa oli aikoinaan 2 kauppaa ja Virkkusesta löytyi 1, mutta kaikki ne joutuivat jossakin vaiheessa lopettamaan toimintansa kannattamattomina. Ihmiset alkoivat liikkumaan autoillaan kirkonkylissä ja kauppa-autot toivat myös tarvittavat elintarvikkeet kotipihoille asti.
Loukusasta löytyi myös lennätin ja posti, mutta niidenkin kohtaloksi tulivat lopettamiset ja töiden siirtymiset kirkonkylälle.
1850-luvun lopulla aloitettiin rakentamaan ensimmäistä tietä Loukusaan. Uusi tie rakennettiin kulkemaan Kariniemen ja Loukusan kestikievareiden kautta Sirniöön. Vanhan, kylää halkovan soratien varrelle rakennettiinn uusi pikitie 1970 -luvun alussa. Uusi tie mahdollisti myös Mustavaaran kaivoksen rakentamisen ja sen malmikuljetukset Taivalkosken radalle.
Mustavaara
Mustavaaran kaivos oli Taivalkosken pohjoispuolella, lähellä Posion ja Lapin maakunnan rajaa sijaitseva vuosina 1976–1985 toiminnassa ollut Rautaruukin kaivos. Kaivos oli 1970-luvulla länsi-euroopan suurin ja maailmanlaajuisestikin merkittävä vanadiinipentoksidin tuottaja. Kaivos työllisti tuolloin noin 300 henkilöä.
Vuonna 1985 kaivostoiminta lopetettiin taloudellisesti kannattamattomana vanadiinin maailmanmarkkinahinnan laskiessa ylitarjonnasta johtuen.
Mustavaaran kaivoksen mahdollista uudelleenavaamista on puitu julkisuudessa. Vuonna 2011 perustettu Mustavaaran Kaivos Oy suunnitteli avaavansa kaivoksen uudelleen vuonna 2016. Vanadiinin ja raudan ohella talteen oli tarkoitus ottaa myös titaania. Tämän hetken tiedon mukaan kaivosta ei olla uudestaan avaamassa.
Lue lisää Mustanvaaran kaivoksesta
Lähde: wikipedia
Harrastusmahdollisuudet
Loukusan seutu tarjoaa mainiot mahdollisuudet nauttia luonnosta aidoimmillaan. Kalaisat vesistöt, marjaisat metsät ja lukemattomat polut kutsuvat kulkijaansa. Metsästys- ja kalastusluvat valtion maille ja vesille löydät täältä.
Harrastus- ja kädentaidon piirit:
Laskettelu, hiihto, pyöräily, kelkkailu:
Hyödyllistä tietoa
Loukusan Vesiosuuskunta, vesiosuuskunnan sihteeri
Jari Ylisirniö, puh. 041 595 0501
Loukusan Metsästäjät ry
Jarkko Kortetjärvi, puh. 040-7621276
Loukusan osakaskunta (Loukusanjärvi, Hoikka, Pärjänjoki), kalastusluvat
Kalervo Pyttynen, puh. 040 540 7492
Kortejärven kalastuskunta, kalastusluvat
Rauno Kivelä, puh. 040 837 3918
Kumpuniemi/Sampilanmutka yksityistie -tiekunta, hoitokunnan puheenjohtaja
Kalervo Pyttynen, puh. 040 540 7492
Paasila-Syrjälä yksityistie -tiekunta, hoitokunnan puheenjohtaja
Jari Huovinen, puh. 0400 213 316
Kylmälän yksityistie -tiekunta, hoitokunnan puheenjohtaja
Juha Kuukasjärvi, puh. 040 5123747
Yrittäjät
Lumityöt, halot
Rauno Kivelä, puh. 0408373918
Wirkkusen porotila
Juha Virkkunen, https://www.visittaivalkoski.fi/palvelut/wirkkusen-porotila/
Yrityshakemisto Taivalkoski, Kuusamo
https://naturpolis.yrityshakemistot.fi/fi
Kiinteistövälitys
https://op-koti.fi/kiinteistonvalitys/taivalkoski
Majoitus Taivalkoski
Taivalkosken kunta
Alla olevia kuvia napsauttamalla saat lisätietoa niistä.